Aloittelevana bloggaajana lienee ensin
parasta kertoa hieman taustoistani. Ikää minulla on nyt 40 vuotta,
vaikka sehän on kuitenkin vain numero. Tällä hetkellä opiskelen päätoimisesti yhteisöpedagogiksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, ja tietenkin olen yh-iskä 9-vuotiaalle Janne-pojalle.
Aiemmalta koulutukseltani olen alunperin
merkonomi, sittemmin graafista alaa hieman opiskellut, ja viimeisimmäksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi valmistunut.
Työhistoriani on kohtalaisen kirjava – olen toiminut verkkosivujen suunnittelijana, viihdealan verkkolehden webmasterina ja toimittajana, kuvankäsittelijänä, yrittäjänä, myyjänä leffavuokraamossa sekä nuoriso- ja projektiohjaajana.
Työhistoriani on kohtalaisen kirjava – olen toiminut verkkosivujen suunnittelijana, viihdealan verkkolehden webmasterina ja toimittajana, kuvankäsittelijänä, yrittäjänä, myyjänä leffavuokraamossa sekä nuoriso- ja projektiohjaajana.
Harrastusten liikunnallisella puolella
minulla on taustaa kamppailulajien parissa, mutta nykyisin treenaan
aktiivisesti kuntosalilla. Muilta osin olen intohimoinen elokuvien,
raskaan musiikin ja kirjallisuuden kuluttaja, joskin käytettävissä
olevan vapaa-ajan puitteissa. Penkkiurheilijan vikaakin löytyy -
seuraan etenkin jääkiekkoa, vapaaottelua ja nyrkkeilyä. Toki myös
kirjoitan: aikoinaan rustasin elokuva-arvosteluja parille
verkkolehdelle, ”pöytälaatikosta” löytyy muutama novellin
raakile joita en ainakaan vielä uskalla laskea päivänvaloon, ja
nyt tietenkin aloitan tämän blogin.
MIKSI TÄTÄ KIRJOITAN?
Viime vuosien aikana olen viimein
alkanut tajuta, että elämä on loppujen lopuksi melkoista
taistelua. Se koostuu iloista ja suruista, onnesta ja epäonnesta. Se
on täynnä haasteita, joiden vastapainoksi toki saa välillä myös
pieniä palkintojakin. Mutta ilo, onni ja palkinnot eivät tule
ilmaiseksi. Niitä saadakseen täytyy päästä yli suruista, kestää
epäonnea ja selvitä haasteista. Varsinkin viimeksi mainittuja
tulee arjessa vastaan jopa päivittäin. Entisaikojen viikingit
uskoivat pääsevänsä kuoltuaan Valhallan kultaisiin saleihin
nauttimaan ikuisista pidoista, jos eläessään taistelisivat
tarpeeksi hyvin ja urhoollisesti. Se on rinnastettavissa elämään myös nykyaikana: jos siinä onnistuu tarpeeksi hyvin, lopulta voi saada
sen suurimman palkinnon - mikä se itse kullekin onkaan. Tie saattaa olla kivikkoinen, mutta pyrin
tekemään parhaani.
Tulen siis kirjoittamaan kaikenlaista
omasta elämästäni, sen haasteista ja niiden vastapainoista, sekä
siitä mitä siihen väliin aina mahtuukaan. Välillä heitän sekaan
juttuja minua kiinnostavista asioista, ilmiöistä ja tapahtumista.
Ja jos se tarjoaa sinulle, hyvä lukija, jotain mikä herättää
ajatuksia ja kiinnostusta tai viihdyttää jollain tasolla, olen
erittäin iloinen ja otettu.